sunnuntai, 8. huhtikuu 2018

Lisää agilityä ja ontumista

Visan kanssa kisattiin eilen Torniossa kolme starttia Anders Virtasen radoilla. Ei olisi kannattanut lähteä koko reissuun, koska itsellä ei keskittymiskyky riittänyt ollenkaan, mieltä painoivat Vipin vointi, työasiat, univelka (kiitos vain jälleen kerran, naapuri...) jne. Vaisu-parka kuitenkin yritti parhaansa, ja kahden HYLlyn jälkeen sain kolmannella radalla ohjattua sen maaliin asti puhtaasti. Hävittiin luokan voittajalle noin 0,4 sekuntia, mutta toki 0 ja kakkossijakin kelpasi. Tässä Vaisun radat: https://youtu.be/BjB7di_iJo0

Sillä välin Vippi odotteli jälleen yksin kotona, kaverien käydessä ulkoiluttamassa se kesken päivän ettei pidättelyaika veny liian pitkäksi. Vipin selkä kipeytyy edelleen autossa matkustamisesta hyvin herkästi. Ulkoilujen pituutta saisi fyssarin mukaan lisätä surutta, mutta Vipin vointi pitempien lenkkien jälkeen ei oikein tue tätä, niin ollaan tehty pari-kolme lyhyempää kävelyä päivässä. Aika usein se edelleen levon jälkeen noustessaan hyppiin muutaman askeleen kolmella jalalla, ja kulkee jäykästi. Välillä kulku näyttää suht normaalilta, etenkin aamuisin yön pitkän levon jälkeen. Nostin Neurontinin annosta, se tuntuisi nyt vähän auttaneen - tosin vaikea on tulkita milloin tuolla on kipuja ja milloin ei. :( 

maanantai, 2. huhtikuu 2018

Agility-Vaisu ja kolmijalka-Vippi

Pääsiäisenä oli meidän oman kerhon perinteiset agilitykilpailut perjantaina ja lauantaina Ounashallissa (eli tutut esteet, vieras paikka Visalle). Visa kisasi kumpanakin päivänä kolme starttia kolmosissa:

  • Perjantaina oli ensimmäisenä hyppyrata, siitä suht sujuva 0 ja aika riitti kolmanteen sijaan.
  • Toinen rata oli kaikkea muuta kuin sujuva agilityrata. Yksi kieltovirhe (ja heti radan toisella esteellä melkein-kielto), eli aikaa paloi, tulos 5,84 ja viides sija.
  • Päivän viimeinen rata oli varsin hyvä - kunnes radan lopussa päästin Visan pujahtamaan mutkaputken väärään päähän, tulos HYL, siihen asti oli 0 alla. Visa kulki muuten hyvin, mutta meni keinun taas hitaasti ja varovasti, olisiko edellisen agilityradan nopea keinu tärähtänyt sen mielestä ilkeästi tai ollut ääneltään liian kova.
  • Perjantain kaikki kolme rataa: https://youtu.be/ncmaUzIohJo 
  • Lauantaina ensimmäisellä radalla 0, mutta aika riitti vasta viidenteen sijaan. Rata oli ihan tappavan pitkä ja Visa joutui odottelemaan minua. :(
  • Toisella radalla myös 0, ja tällä kertaa meitä nopeammat koirakot tekivät virheitä, joten voitto ja Vaisun toinen agility-serti!
  • Päivän lopuksi hyppyrata, jonka Vaisu edelleen kiltisti ja Vaisu-asteikolla reippaasti kipitteli nollana maaliin, sijoitus 4. Aika huimaa, 4/6 nollarataa, ja niillä kahdella ei-nollaradallakin kummallakin vain yksi virhe/rata! Visa on reipastunut ja saanut varmuutta lisää tekemiseen aivan hurjasti. Treeneissä se edelleen menee hitaasti kuin etana, mutta kisoissa onneksi vire on korkeampi ja vauhti riittää ihanneaikoihin yleensä.
  • Launantain kaksi ensimmäistä rataa: https://youtu.be/cP2BPkMprB8  ja hyppyrata: https://youtu.be/oDpfLjq84m0

29744333_1382416391903281_51882663511986
Hyvä poika!

Jotta elämä ei olisi pelkkää nousukiitoa, niin Vippi on ollut jo kolmisen viikkoa kipeä. Sama selästä johtuva oikean takajalan ontuminen kuin viime kesänäkin, ja sitä ennen pari vuotta aikaisemmin. Käytiin eläinlääkärissä kopeloitavana ja  hakemassa tujumpia kipulääkkeitä (Neurontinia hermokipuun, ja lisäksi Rimadyliä), ja kiirastorstai-iltana vielä fysioterapeutilla, jonka mukaan oireilu johtuu iskiashermosta, joka on todennäköisesti lannerangan 6. ja 7. nikamavälissä puristuksissa (tai jotain sinne päin), eli sama vika kuin aiemminkin, silloin eri fysioterapeutin toteamana. Eilen oli  ensimmäinen selvästi parempi päivä, mutta kun aloin lisätä liikuntaa, niin tänään taas Vippi on ontunut selvemmin. Katsellaan. Tavoitteena olisi saada se kuntoutumaan normaaleja lenkkejä kestäväksi kotikoiraksi - jos sen ei pysty antamaan irti juosta, niin sitten ei ole minun mielestäni Vipin arvoista elämää se enää. Mutta tällä hetkellä siis näyttää, että se tuosta saattaisi taas toipua.

lauantai, 17. maaliskuu 2018

VOI-luokka ohi!

Suhteellisen tiiviin viimeisten viikkojen treenauksen päätteeksi kävimme tänään Visan kanssa ensimmäisessä VOI-luokan tokossa - ja samalla viimeisessä, sillä ykkönenhän sieltä tuli! Ihan huippufiilis, Visaa jännitti välillä, mutta se teki silti liikkeet tasaisesti ja jos ei nyt intoa puhkuen, niin kuitenkin ihan mielellään. Tai siltä se ainakin tuntui, videoa en ole vielä nähnyt. :D 

29249859_10156158447828350_1093254788138

Koe oli RPKK:n Pellon Rohki-hallissa järjestämä, tuomarina Marja-Leena Hituri ja liikkurina Jaana, Visan suosikki. VOI-luokassa oli neljä koiraa, joista Visa oli viimeisenä, mutta kun liikkeet tehtiin kahdessa erässä, niin yllättävän nopealta tuntui luokan läpimeno. Hallissa oli tosi hiljaista ja rauhallista, mutta ONNEKSI Visa ei siitä huolimatta kehässä ollessaan kiinnittänyt huomiota ovesta tuleviin seuraavan luokan koirakkoihin, vaikka se oviäänille murisikin välillä vuoroa odottaessamme.

Paikkamakuu 9. Sekä maahanmeno että istumaan nouseminen olivat verkkaiset, ja istumaan nousussa Visa jäi sellaiseen puoliksi nousseeseen asentoon ensin. Itse makaamisen se oli kuulemma ollut rennon näköinen, mikä on melkoinen edistysaskel siihen nähden, miten huolestuneelta se yleensä näyttää treeneissä paikkisrivissä.

Metallihyppynouto 9,5. Tässä taisi olla vino luovutusasento - ei mikään yllätys, operaatio "Sivulletulo kuntoon" on yhä pahasti kesken.

Kauko-ohjaus 8. Kaiken sen pitkällisen ja runsaan treenaamisen jälkeen Visa teki asennonvaihdot hienosti - mutta ei noussut ensimmäisellä käskyllä takaisin perusasentoon liikkeen lopussa. Äääh! :D

L 10. Asentoina oli seisominen ja maahanmeno. Seisomisessa meillä on ollut ongelmana se, että Visa herkästi kääntyy perääni kun kävelen sen taakse, mutta nyt se seisoi hienosti paikallaan.

Ruutu 8. Muutoin tyhjällä kentällä suorastaan loisti kirkkaanvärisin merkein ja nauhoin merkitty ruutu. Visa oli liikkeen alussa tarkkaavaisena, mutta käskyn annettuani lähtikin juoksemaan voimakkaasti oikealle vinoon. Odotin, että josko se korjaisi itse reittinsä huomatessaan, ettei siinä suunnassa mitään kohdetta ole, mutta kun kehän reuna alkoi lähestyä, pysäytin Visan ja annoin uuden ohjauskäskyn. Onneksi se sillä meni ruutuun sisälle (joskaan ei keskelle vaan etureunaan). Loppuliike hyvä.

Sitten tauko ja jännittämään seuraavaa sarjaa!

Tunnistusnouto 8. Muuten hyvä, mutta ei lähtenyt ensimmäisellä käskyllä mihinkään sivultani - annoin käskyn kyllä turhan hiljaa, ei ehkä ollut varma mitä sanoin, joten ei tehnyt mitään ettei vain tekisi väärin? Etsi hyvin ja toi empimättä kapulan sivulleni takaa kiertäen, vaikka treeneissä Visalla on loppunut palautuksessa usko kesken, jos en ole apuja antanut. Etukäteen suunnittelin, että auttaisin sitä palautuksessa käsimerkillä, mutta olin ihan varma, että Visa oli ottanut väärän kapulan, joten en mitään apuja sille sitten enää antanut, kun kaikki oli pilalla jo kuitenkin. Yllätys oli melkoinen, kun kapulassa olikin rasti päässä. :D

Luoksetulo 10. Hyvää, rauhallista laukkaa molemmat osuudet. Olisi se tuosta vauhdista pystynyt nopeamminkin pysähtymään, mutta hyvä näinkin.

Seuraaminen 9,5. Kaksi askelta taaksepäin oli vähän epämääräistä räpellystä, vaikka itse peruutusosio onnistuikin. Seuraamisessa minä olin tehnyt normaalinopeudessa käännöksiä huolimattomasti pyöristäen, pitää kiinnittää tähänkin enemmän huomiota jatkossa.

Ohjattu nouto 10. Vähän tuli sanomista siitä, että menomatkan ja palautuksen pitäisi olla yhtä nopeat, mutta ei se palautus nyt suoranaisesti hidaskaan ollut. Sellainen vähän vaisu vain. ;)

Kokonaisvaikutus 10. Lämmitti mieltä aika lailla! Ihmeesti tuo koiranpoikanen tekee ja toimii sitten aina kuitenkin loppujen lopuksi. :)

Yhteensä 291 p., KP ja luokkavoitto. Seuraava tavoite onkin sitten EVL oman kerhon kokeessa 3.6.!

 

 

lauantai, 3. maaliskuu 2018

Tokokouluttautumista

Sporttirakin nettikurssitallenteista olen ehtinyt katsoa vasta aloitusluennon, mutta sen sijaan kävimme tänään live-kouluttautumassa Torniossa, kouluttajana Heli Kelhälä. Meille Visan kanssa oli aikaa 2 x 20 minuuttia, ja siinä ehdittiin käydä läpi aika lailla kaikki nyt mietityttäneet asiat.

  • Kaaret juoksulinjoissa (luoksetulo, ruutuunmeno, kartion kierto, noutojen palautukset...): yritetään treeneissä ehkäistä kaarten syntyminen käyttämällä liikkuria/esineitä blokkaajina kaaren puolella (Visa kaartaa aina vastapäivään jos ei ole mitään sen reitillä), ja palkkaamalla suorista juoksulinjoista, joita saa ruudussa tekemällä lähetyksiä niin läheltä ettei se ehdi kaartaa, ja evl:n merkittömässä merkissä lähettämällä niin kauas, että sen pystyy vapauttamaan ja palkkaamaan ennen kuin kaartaminen alkaa. Luoksetulon ja noutojen kaarien kanssa ehkä vain päätän elää, ne eivät kuitenkaan vie pisteitä niin paljon kuin ruutuun sivureunan kautta meno tai evl-ruudun merkittömän epäonnistuminen kokonaan kaaren vuoksi. Visa teki tänään ruutuunlähetykset suht suoraviivaisesti, joten ei se AINA kaarrata nytkään --> näistä onnistumisista nopea palkka, pysäytys- ja malttitreenit ruudussa sitten erikseen.
  • Kaket:  Otettiin liikkurihäiriötä ja ensin lyhyt etäisyys, sitten pari kertaa pitempää matkaa. Suht hyvin onnistui! Tekniikka ei aivan pitänyt vielä, mutta otti oikeat asennot joka kerta, mikä on selvä edistysaskel. Eli hyvin etenee tämä liike, lisää vain liikkuroituja harjoituksia ja vähitellen vaikeuttamista.
  • Ohjattu nouto: VOI-versio vielä, kun ei olla merkkiä opeteltu (en halua ottaa sitä ennen kuin VOI-luokka on ohi, kun merkin opettelu hetkellisesti saa Visan melko varmasti kiinnostumaan ruudun kulmamerkeistä). Ihan jees. Tällä kertaa meni keskeltä kaartaen kapulalle, pitää saada vahvistettua ulkoreunan kautta kaartamista, jottei EVL:ssä ajaudu keskimmäiselle kapulalle. Luovutus takaa sivulle kiertämällä ei vielä toimi ilman apuja.
  • Merkittömän merkin opettaminen: Eläinkokeet osoittivat, että lyhyillä matkoilla kohteelle (kosketusalusta) lähettämällä kaartaa aina --> treenataan reilusti ylipitkillä matkoilla niin, että palkkaus tulee reilun 10 metrin etenemisen jälkeen koiran juoksun suuntaisesti --> ei syytä kaartaa ainakaan siksi, että ennakoisi minua kohti kääntymistä. Apuohjaaja tässä hyvä heittämään palkkaa ja myös blokkaamaan kaaren tekemisen.
  • Tunnari: Ihan OK! Meinasi loppua Visalta usko palauttaessa, kun ei kukaan kehunut --> pitää tehdä välillä liikettä luovutukseen asti kokeenomaisesti. Liikkurin kehu saattaa olla helpompi apu häivyttää kuin minun kehu opetteluvaiheessa. Itse hajuerottelu on hyvä.
  • Seuraaminen: Muuten aika jees, mutta täyskäännökset väljiä --> vaihdetaan täykkärisuunta tk:ksi vasemmalle nykyisen oikean sijaan, ne onnistuu tiiviimmin, ainakin kun käännyn sen verran rauhallisesti, että Visalle jää aikaa käyttää takapäätään käännöksessä. Visa jaksoi aika hyvällä asenteella pitkän seuraamiskaavion, tämä perusvire on parantunut paljon!
  • Sivulletulo: Tämä taitaa olla tällä hetkellä todennäköisin pistesyöppö liikkeissä: väljä kierros takaani, epävarma koira, loppuasento useimmiten turhan väljä ja välillä liian takanakin. Aletaan treenata erilaisia pelejä ja temppuja tähän keksien + erilaisia variaatioita askelsiirtymä- ja peruutustreeneistä myös, jotta oikeaan paikkaan hakeutuminen tulisi kivemmaksi. Jatkan kahdella erilaisella sivulletulokäskyllä: toinen edestä kiepsahdukselle ja toinen takaakierrolle, katsotaan kumpaa kautta tulee koekelpoinen lopputulos nopeammin.
  • Luoksetulo: Liikkurin kanssa suoria luoksetuloja vain, ettei ennakoi nykyistä enempää pysäytyksiä, pysäytystreenejä jatketaan esim. lenkkeilyn yhteydessä ja kokeessa sitten vain toivotaan, että se pysähtyy kehässäkin.

Ensimmäinen VOI-koe lähestyy. Liikkeet alkavat vähitellen tuntua suht helpoilta, mutta suoritusvarmuus toki ei ole kovin korkea vielä. Ihan oma asiansta sitten on, miten paljon Visa tulee paineistumaan koetilanteesta, mutta se nähdään parin viikon päästä.

lauantai, 3. helmikuu 2018

Tokotreenattavaa

Maksoin Sporttirakin tokon voi-evl-valmennuksen kuuntelujäsenyyden saadakseni lisämotivaatiota omaan tokotreenaukseen, joten tässä aloitusluentotallennetta kuunnellessa samalla listaan, mitä kaikkea Visan kanssa pitäisi tämän vuoden aikana tokossa treenata:

  • Liikkeiden alut ja välit: ollaan harjoiteltu hyvin vähän hallitusti kehässä siirtymistä koira sivulla pysyen. Myös alkuperusasentoon tulosta voisi rakentaa Visalle kivemman mielikuvan välillä niistäkin palkkaamalla. 
  • Perusasento: yhä pahasti kesken. Vaihdoin sivulle tulotyyliksi takaa kiertämisen, kun en yli kahden vuoden treenaamisella saanut Visaa tulemaan luotettavasti suoraan asentoon edestä kiepsahtamalla. Takaakierto on sille helpompi, mutta asento jää usein helposti liian takana olevaksi --> tätä olen nyt kerran kosketusalustan avulla treenannut edessäolevammaksi, tuntui auttavan Visaa paikan hahmottamisessa, joten jatketaan tätä vielä parin treenin kerran ja mietitään sitten jatko uudestaan.
  • Seuraminen: perusseuraaminen alkaa olla suht ok Vaisu-asteikolla, mutta liikkuroiduissa liikkeellelähdöissä on Visalle tullut tapa lähteä rynnimään eteenpäin ensimmäinen metri, eli liikkeellelähtötreenejä liikkuroituna. Askelsiirtymiä pitää harjoitella paljon, koska perusasento ei ole varma, ongelma kertautuu tietysti seuraamisessa. Kestoa pitäisi lisätä, samoin treenejä niin, että seuraaminen tehdään ennen tai jälkeen muiden liikkeiden ilman välipalkkaa. Peruuttaminen kaipaa lisäharjoittelua, vähän takkuaa etenkin automaatti-isutuminen lopussa, kun rallyssä sitä ei saa tehdä.
  • Jäävät liikkeet: suht OK tekniikan osalta, mutta suoritusvarmuutta pitäisi saada lisää niin oikean asennon ottamiseen kuin paikoillaan pysymiseen ohjaajan mennessä taakse. Seuraamistreeniä z-kuviossa tarvitaan paljon, koska Visa alkaa ennakoida jättöjä tosi herkästi. Liikkuroituna tehty L:ää ja Z:taa tosi vähän, ehkä kerran?
  • Luoksetulo: Visa ennakoi pysäytystä TO-DEL-LA herkästi, ei juurikaan voi ottaa liikkuroituna pysäytyksiä. Pysäyteltävä siis muissa yhteyksissä, esim. lenkillä tai Visan höntsäillessä kentällä vapaana. Pysähtyy hyvin, jos pysähtyy, eli ei luotettavaa reagoiko käskyyn. Peruasentoon tulo epävarma, ks. perusasento-kohta. Luoksetulon loppu menee tosi usein iiiisoksi kaareksi, eli loppuun asti pitäisi saada tulemaan suoraan ja innokkaasti minua kohti.
  • VOI-ruutu: täyden matkan ruutuja otettava lisää, hallissa kun niitä ei mahdu tekemään. Suht hyvin hahmottaa ruudun, mutta häiriötörppötreeniä tarvitaan vielä lisää + keskustaan hakeutumista ilman kosketusalustaa (olen tähän asti yleensä treenannut niin, että kaukaa lähetettäessä on aina alusta ruudussa, ja alustattomia treenejä otetaan erikseen muilta osilta helpotettuina). Kokonaista liikettä ei ole vielä tehty, pitää ottaa jokunen kerta ennen koetta (mutta sitten tehdä myös liikkuroituja alkuja ja ennen maahanmenoa palkkauksia paljon, ettei ala ennakoimaan). Maasta sivulletuloa on harjoiteltu erikseen, mutta ei vielä ruutuun yhdistettynä. Kesto-ongelma ruutuun lähetyksessä on oikealta kaartava juoksulinja, joskus menee joka ruudun oikeasta sivusta sisään.
  • EVL-ruutu: näkymättömän merkin opettelua ei ole vielä alettu, toki joitakin kertoja silloin tällöin olen lähettänyt suoraan edessä n. 12-15 metrin päässä olevalle kosketusalustalle tai lelulle. Otettu joitakin kertoja paikallaan seisomisesta ruutuun lähetystä, se ihan OK. Eli "merkitön merkki" on se iso osaamisvaje tällä hetkellä. Ei otettu ollenkaan "näkymättömälle" lähetystä niin, että olisi jotain häiriömerkkejä tai teippejä maassa.
  • Ohjattu nouto: VOI-versio toimii suht hyvin, lähinnä tarvitsee harjoitella eri ympäristöissä ja täysillä matkoilla lisää (hallissa ei mahdu). EVL-versiosta merkille menoa ei ole vielä alettu treenaamaan niin, että kapulat olisivat takana, erillisenä merkille pysäytys on tuttu lähinnä rally-tokosta.
  • Hyppynouto: tehty metallikapulan kanssa jokunen kerta, ei ongelmia muussa paitsi luovutuksessa (ks. perusasento). Vinoista suunnista hyppynoutoja voisi vielä harjoitella lisää siltä varalta, että kapulan heitto epäonnistuu; paluumatka onnistuu aika luotettavasti vinostakin, mutta menomatkaa ei ole kokeiltu vinosti.
  • Tunnari: useimmiten suht OK, suurin haaste on päästä treenaamaan liikkurin kanssa riittävän säännöllisesti, koska taukojen jälkeen tulee riski epävarmuuteen ja väärän kapulan ottoon. 
  • Ylipäänsä eri noutoliikkeet: Ei ennakoi, etenee ihan riittävän ripeästi (saisi toki olla nopeampi, mutta whatever), pitää rauhallisesti ja pureskelematta, mutta luovutusasento on ihan mitä sattuu. Minun pitäisi lopullisesti nyt päättää, haluanko Visan luovuttavan noudossa edessä (sille helpompi) vai sivulla takaa kiertäen (uusi juttu, ks. perusasento). Tähän luovutukseen tarvitaan treeniä PALJON.
  • Kaket: välimatka tällä hetkellä vasta 2-3 metriä, pitemmillä matkoilla tekniikka pettää vielä herkästi. Oppiminen etenee kuitenkin koko ajan, tarvitaan vain harjoittelua. Seiso-istu alkaa nyt viimein sujua, mutta nyt seiso-maahan-vaihdossa Visa pitäisi saada korjaamaan tekniikka sellaiseksi, että menee etupää edellä alas (ettei takapää nytkähdä eteenpäin viime hetkellä). Liikkuroituna otettu vasta vajaita matkoja ja palkattu kunhan ylipäänsä vaihtaa asennot. Yksi ongelmien lähde on se, että Visa jää herkästi jo jätettäessä takajalat levällään vinksottaen makaamaan, silloinhan se ei mitenkään pysty tekemään vaihtoja puhtaasti. (Se on aina istunut ja maannut takajalat miten sattuu levällään.)
  • Paikallaolo: Suht OK, toki välillä reagoi naapurin käskyihin. Paikallaolovaiheet aika hyvässä mielentilassa sekä istuen että maaten. Otettu sekä VOI- että EVL-versiota, EVL-paikkiksessa huono luoksetulo (ks. perusasento...).
  • Kiertohyppynouto: tehty palasina enimmäkseen, suht OK, kaipaa vain varmuutta lisää ja täydet välimatkat (hallissa ei mahdu...). Kierron jälkeisiä pysäytyksiä ei ole otettu, koska ennakoi hyvin herkästi, mutta eri asentoihin pysähtymistä on tehty esim. lenkillä minua kohti juostessa. Hypystä luovutusasentoon tulo vinossa kulmassa ei onnistu ilman käsiapua vielä, koska ei osaa perusasentoa eikä korrektia luovutuspaikkaa...

Olikohan tässä nyt oikeasti kaikki vai unohtuiko jotain...? Tietty suurin treenattava asia on ihan se motivaation ylläpito koko yhdessä tekemisessä ja häiriön sieto. Liikkuroituja treenejä pitäisi saada tehtyä PALJON, koska Visa alkaa ennakoida niin herkästi. Ja ulkona pitäisi treenata enemmän, että saisi tehtyä oikeilla etäisyyksillä liikkeitä. TOsin nyt on taas ollut koko viikon yli 20 asteen pakkaset, joten eipä olla edes ajateltu ulkona harjoittelua, vaikka kyllähän koira tarkenisi esim. ruutua tehdä, jos ohjaaja vain saisi potkittua itsensä lähtemään jonnekin auratulle (ja ei-jäiselle) kentälle harjoittelemaan...