lauantai, 15. huhtikuu 2017

Hurjasti kisaamista

Tarkoitus oli tässä välissä siirtää blogi toiselle palveluntarjoajalle, mutta se on jäänyt, kun en löytänyt tästä Vuodatuksesta mitään toimivaa tapaa viedä kirjoituksia muualle. To do -listalla siis edelleen Wordpressiin tai Bloggeriin siirtyminen on, ehkä tässä jossain vaiheessa vuoden mittaan...

Blogihiljaisuuden aikana ryhdistäydyin opinnoissa ja tein ne viimeinkin loppuun. Nyt olen siis ekaa kertaa ikinä täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen ei-opiskelija, eli illat ja viikonloput saa käyttää harrastamiseen hyvällä omallatunnolla. Aika mahtavaa. :) Valmistujaislahjojakin ostin itselleni ihan urakalla (koska kukaan muu ei ostanut, niin pitihän edes minun ;)), käytetty järkkärin runko ja käytetty putki, sekä Horizon Zero Dawn -peli pleikkarille - sen parissa sitten vietinkin ne opinnoilta vapautuneet illat...

_MG_8868.jpg

Kisannut olen pääasiassa rally-tokossa. Torniossa raviradan katsomossa pidetyissä kisoissa 25.2. Vippi ja Visa saivat molemmat 89 pistettä, mikä Vipillä riitti toiseen sijaan. Visa sijoittui neljänneksi ja sai RTK4:n. Vipin virheet tulivat jälleen kerran -1 VINO:ista, se ei vain lähtenyt käännöksiin mukaan peräpäätään käyttämällä kunnolla, oli ilmeisesti selkä jumissa. Lisäksi päästin sen käytösruutuun mennessä kävelemään päin kylttitelinettä, joka otti ja kaatui. Ehkä typerin -3 pistettä ikinä. :D Mutta näin sitä oppii, kantapään kautta... Visan kanssa uusin kaksi kylttiä, ja pari pikkuvirhettä tuli lisäksi, mutta vire ei ollut nyt kohdallaan, Visa oli aika hidas ja varovainen. 

Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna oli oman kerhon tuplakisat Pellon hallissa. A-kisan olin koetoimitsijana, B-kisaan osallistuin kummankin koiran kanssa. No, ei-kovinkaan-yllättäen Vippi ei ihan optimivireessä ollut oltuaan häkissä ensin pitkän päivän... Radan toinen este oli hyppy, ja sen nähtyään Vippi ei meinannut millään pysyä nahoissaan enää loppurataa. Sillä oli erittäin kivaa, minulla ei ihan niin paljon. 86 p., joista 16 tuli samalta käännöskyltiltä, joka kahdesta uusinnasta huolimatta onnistunut, VIppi puikahti aina väärään suuntaan. Lisäksi olin edessä peruutuksessa teettänyt vain nipinnapin-riittävän peruutusmatkan, tämän kanssa pitää olla huolellisempi jatkossa! Visa teki peruskivan radan, vire oli parempi kuin edellisessä kisassa onneksi. 86 p., joista -10 tuli liikkeestä maahan, kierrä koira -kyltillä, kun Visa oli mennyt maahan, pompahtanut uudestaan vähän ylös, ja sitten vasta jäänyt maahan. En itse huomannut koko pompahdusta. Muutoin -1 VINO kahdella kyltillä ja -1 OV ilmeisesti minun mutkittelevan kävelyn vuoksi yhdellä kyltillä, sekä -1 TVÄ tuossa koiran kierrossa, josta tuli myös -10. Pisteet riitti kolmanteen sijaan.

25.3. kävin Oulussa tuplakisoissa pelkästään Visan kanssa. Ensimmäiseltä radalta ihan OK-suorituksella 91 p. Jouduin taas uusimaan pari kylttiä, ainakin ihan vain sivulla odottamista mitään tekemättä pitää harjoitella lisää - nyt Visa hyvin herkästi alkoi tarjoamaan maahanmenoa, kun minä vain valmistauduin antamaan sille seuraavaa ohjausta. Toiselta radalta tuli 0 (67 p.). Visa oli aika heikosti keskittyvä ja häiriöitä ympäristöstä ottava, ja lopullinen moka tuli sitten käytösruudussa. Sivullaseisominen ei onnistunut, vaan vinkumisen ja pään kääntelyn jälkeen se kävi istumaan, kun aikaa olisi ollut jäljellä vielä parikymmentä sekuntia. Saimme tältä kyltiltä peräti 16 virhepistettä: -10 väärästä asennosta, -3 ääntelystä, ja lisäksi vielä -3 kokonaisvaikutelmasta käytösruudun ääntelyn vuoksi. Ei olltu kovin korkealla fiilikset tuon jälkeen... Pitäisi päästä treenaamaan käytösruutua useammin ryhmätreeneihin ja ottaa järjestettyjä häiriötreenejä useammin.  

Seuraavat rally-kisat olivat Torniossa 8.4. Tänne ilmoitin säästösyistä vain Visan, mutta onneksi Vippi pääsi VOI-luokkaan nollakoiraksi, niin sain sillekin ilmaisen kisanomaisen treenin. :) Visan kanssa tuli yhteensä 8 virhepistettä heti radan alussa, huonoa ohjausta ja kylttien välisillä seuraamispätkillä haahuilemaan ajatuksissaan harhautuva koirapoika. Kuudennen kyltin jälkeen loppurata menikin sitten virheettä, kun sain Visan paremmin kuulolle. Käytösruutu oli jälleen seisoen, tällä kertaa ohjaajan edessä. Visa teki sen aivan täydellisesti! Se ei edes päätään tai korvaansa liikuttanut, vain silmät liikkuivat koko koirassa sen kolmen minuutin ajan. Pisteitä yhteensä 92, mikä riitti toiseen sijaan luokassa. Hyvänmielenrata tuon käytösruudun ansiosta, vaikka valiotulos jäi jälleen puuttumaan. 

Vippi nollakoiraili mukavilla, suht virheettömillä suorituksissa kahdesti VOI-luokassa. Radalla oli kaksi kertaa hyppy, joten päästiin tätä meidän suurinta ongelmaa treenaamaan ihan kunnolla. Kyllähän se vähän meinasi keulia, mutta suht hyvin sain sen asettumaan - auttoi varmaan, kun ei jännittänyt itseä paljon, kun kyseessä oli vain 0-koira-rata.

Pitkänäperjantaina eli eilen vaihdoimme lajia ja kisasimme agilityssä Ounashallissa, Vippi kaksi agilityrataa ja Visa niiden lisäksi myös hyppyradan. Vipin ensimmäinen rata oli aika epätoivoinen. Se hyppäsi älyttömän pitkiä hyppyjä, jäi kertaalleen mahastaan roikkumaan riman päälle... ja keräsi muutamia hyl-kohtia radan mittaan. Älyttömät kierrokset! Visa sen sijaan meni radan läpi hieman epävarmasti, mutta parhaansa yrittäen, tuloksena 2 x kielto ja 2 sekuntia yliaikaa. Ihan hyvä aloitus sen kanssa, itsellä vain huono ohjaus, olisi pitänyt selkeämmin sille kertoa, mihin ollaan menossa, kun eihän se reppana oma-aloitteisesti päätöksiä tee, vaan haluaa olla varma, että menee oikein.

Toisella radalla Vippi oli jo hyvin kuulolla. HYL tuli väärän estevalinnan vuoksi (livahti ihan ihmekohdassa tekemään renkaan), mutta muutoin hyvältä tuntunut, sujuva rata. Visa teki tällä radalla ensimmäisen nollansa! Aika riitti viidenteen sijaan. Hyppyradalla Visa meni tosi kivaa vauhtia (keppejä lukuunottamatta, niillä se hyytyi), mutta kolmanneksiviimeisellä esteellä se kääntyi eri suuntain kun mitä oletin, ja pääsi vahingossa hyppäämään saman hypyn uudestaan. HYL siis, mutta melkein-tuplanolla, ja vauhtiakin oli mukavasti niitä keppejä lukuunottamatta. :)

sunnuntai, 19. helmikuu 2017

Vaisun eka kerta (kolmosissa)

Visan kanssa aloittiin agilitykisavuosi ja samalla korkattiin kolmosluokka eilen Pellossa oman seuran kisoissa. Vippiä en ilmoittaunut, kun tarjolla oli vain yksi agility- ja yksi hyppyrata, ja Vippi ei ole oikein hyppyratayhteensopiva, eikä vain-yksi-rata-yhteensopiva myöskään (yleensä parhaimmillaan se on 3 startin päivissä viimeisellä radalla).

Päivän alku ei ollut kovin lupaava: olin saanut edellisenä yönä torkuttua vain pari tuntia naapurien mölinän vuoksi, flunssa vaivaa edelleenkin, ja lisäksi unohdin koirien hihnat ja pannat kotiin. Näistä alkuasetelmista huolimatta reissu oli ihan mukava. Tuomarina oli Jari Helin, jä hänelle tämänpäiväisten perusteella voisin Vipinkin ilmoittaa, rataprofiilit olivat varsin mentävissä olevia ilman pikajuoksukykyäkin.

Ensimmäisellä radalla Visa oli treenimääräänsä nähden suorastaan loistava! Ainoa virhe tuli radan alussa pujottelussa, jossa lähdin vedättämään liikaa - unohdin, että olen menossa Visan enkä VIpin kanssa, kun eihän tuo untuvikko vielä vedätystä kestä. Keppien uusintaan paloi aikaa, joten tulokseksi tuli 8,98 aikavirhettä, yhteensä siis 13,98. Etenemä oli 2,95 - harmi, kun ei saatu tietää, mikä se olisi ollut ilman tuota aikaaa syönyttä keppiuusintaa! Toivoa ainakin oli, että iltaisiin voitu nipinnapin päästä ihanneaikaan. Vaisu kulki aika samaan tapaan kuin Oulussa kakkosen kisoissa: kiri vauhtia silloin, kun oli varma mihin olimme menossa, ohjautui äärimmäisen nöyrästi ja kiltisti ja teki parhaansa, mutta kovinhan se vieläkin varovainen ja hidas on. Mutta hyvältä tuntui yhteistyö sen kanssa, ja esim. keinu mentiin tänään Vaisu-asteikolla varsin reippaasti (se oli ilmeisesti uusi yksilö, kun oli niin tuliterän näköinen eikä tutissut Visankaan alla).

Hyppyrata oli profiililtaan sitten jo selkeästi vaikeampi, tiesin jo tutustuessa, että ongelmia tulee - monta kohtaa oli sellaisia, joita Visan kanssa ei ainakaan onnistuneesti ole treeneissä vielä ehditty tekemään. Heti toisella esteellä alettiin mokailla ja tosi tosi tökeröllä ohjauksella räpistelimme radan läpi. Kepeillä tuli taas virhe, tällä kertaa Visa keskeytti pujottelun kolmannen kepin jälkeen siihen, kun kehuin sitä. Uudestaan aloitettuna se pujotteli loppuun asti, mutta todella hitaasti - tässäpä siis ainakin yksi treeniaihe kevättalveksi, kepeille paljon lisää häiriönkestoa ja motivaatiota! Kaikilla kerroilla se kyllä haki ja aloitti kepit taitavasti, nyt pitäisi vain saada menemään ne loppuun asti. ;) Tuloksena 10 ratavirhettä (kielto, kepit)  ja aikavirhettä 11,32, etenemä 2,94. Positiivista tälläkin radalla oli, että Visa ei noista virhe- ja tökeröohjauskohdista huolimatta kokonaan lamaantunut, vaan yritti parhaansa. Se ei myöskään lähtenyt kummallakaan radalla haahuilemaan mihinkään, vaikka kuulemma oli ohijuostessaan ratahenkilöitä vilkaissutkin ("TERVE! Haluaisin tulla syliisi, mutta nyt on vähän hommat kesken.")

Lopputulos oli siis, että oikeaan suntaan ollaan menossa, Visa kehittyy koko ajan, eikä mitään erityisen huolestuttavia uusia ongelmia ole tullut. Vauhtia ja varmuutta pitää saada lisää. Kontaktit ovat nopeutuneet jo jonkin verran ja niihin on nyt treenisuunnitelma. Muutoin oma vauhtini on rajoite Visankin kanssa, eli pitäisi saada kuntoutettua plantaarifaskiitti poies kantapäitä vaivaamasta ja ylipäänsä panostaa omaan liikkumiseen enemmän. (Se on ykkösenä "Sitten kun opinnot on valmiit" -listallani.)

tiistai, 7. helmikuu 2017

Toimettomuutta ja resurssiaggressiivisuuspohdintaa

Pari päivää kisareissun jälkeen minuun iski Kaikkien Flunssien Äiti. Koirat olivat melkein viikon pelkällä ruokinnalla ja pihalle keskenään ulos päästämällä. Erityisen levottomia nuo eivät ole olleet, mutta sen sijaan toimettomuus on alkanut purkautua lisääntyneenä toisilleen irvistelynä, kyräilynä ja resurssien vartioimisena. Kummallakin on resurssiaggreuteen taipumuksia luonnostaan (kohdistuu onneksi vain toisiin koiriin, ei ihmisiin kummallakaan, ja Visalla koiristakin lähinnä vain Vippiin), ja nyt kun noilla ei ole muuta ajattelemista, niin tuo käytös näyttää vahvistuvan. Ärsyttävää. Kyllähän ne heti lopettavat, kun niille siitä huomauttaa (ja aika usein jo silloin kun huomaavat minun huomanneen niiden keskinäisen kyräilyn), mutta eipä tuota tarvitsisi tapahtua ollenkaan. 

IMG_9005.jpg
Pihalla saa onneksi perettua vähän ylimääräistä tarmoa leikkimällä

Jos jollain tätä lukevalla on jotain hyvää (netistä tai kirjastoista) löytyvää luettavaa aiheesta "kuinka fiksuimmin vähennän koirieni resurssiaggressiivista käyttäytymistä", niin saa vinkata! Tähän mennessä tosiaan olen toiminut "hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää" -periaatteella, eli käskenyt kyräilijän/kyräilijät väistämään, jotta tilanne on lauennut. Lisäksi ruoka-aikana Vippi menee oma-aloitteisesti häkkiin odottamaan, että saan ruoat kuppeihin ja kupit koirille tarjolle, koska tuossa tilanteessa noilla on tunteet eniten kuumina. Luiden ja lelujen vartiointi taas on minimoitu silä, että sekä luita että leluja on jatkuvasti runsaasti lattioilla lojumassa. Kokonaisuudessaan arki on suht rentoa, mutta saisihan nuo kireät tunnelmat vähetä entisestään.

Vähenemisen sijaan Vipin ja Visan keskinäinen kyräily on jostain syystä yhdistynyt vahvasti tiettyihin tilanteisiin: agilitytreenien jälkeen hallilta pois lähtiessämme koirani irvistelevät herkästi toisilleen. Vielä kireämmät tunnelmat on rally-tokokisoissa toisen tai kummankin koiran radan jälkeen (ei ennen rataa), sekä kaikkien lajien palkintojenjakotilanteiden lähellä. Selvästi siis opittuja käytösmalleja, joita varmaankin olen tahattomasti vahvistanut. Mutta miten niitä pitäisi lähteä purkamaan?

IMG_9031b.jpg

Olisikohan tämän vuoden tavoite (saada YTM-tutkinto viimein valmiiksi ja) opetella käyttämään kamerasta muutakin kuin automaattiohjelmia? Vuosien harkinnan jälkeen nyt jo sentään edistyin kokeilemaan RAW-kuvausta, seuraava askel olisi kai opetella RAW-kuvien käsittelyä...

lauantai, 28. tammikuu 2017

Oulun rallyt

Uusi kisavuosi aloitettiin rally-tokolla, OKK:n tuplakisoissa. Alunperin olin saanut paikat vain Visalle kumpaankin kisaan ja Vipille B-radalle, mutta kesken A-radan tuli peruutus alkaneen juoksun vuoksi, joten Vippikin pääsi kahteen kisaan. Ensimmäisellä radalla oli tuomarina Tytti, toisella Hannele Pirttimaa.

16403426_10209436139395105_2599562432042
Vaisun "Olenko hyvä poika? Tykkääköhän tuo ihminen minusta?" -ilme. Kuva Laura Hanni

Ensimmäisenä vuorossa oli Visa. Toisella kyltillä -1 ov, käskytin tarkoituksella liian kaukana tuplasaksalaisen kyltistä, ettei se vain lähde kiertämään kylttiä. Viides kyltti oli "Koira eteen, vasemmalta sivulle, istu", tämän uusin, koska sivulletulossa hukkasin koiran. :O En tiedä kävikö se selkäni takana, oikealla puolen, vai missä seikkailemassa, ja koska en ollut varma ja tämä kuitenkin oli helppo kyltti, päätin varmuuden vuoksi uusia. -3 siis tästä. Yhdeksäs kyltti oli tuplasaksalainen oikealla puolen, siitä -1 TVÄ eriaikaisuudesta. Muistaakseni Visa vähän empi tässä tekemistään. Radan loppupäässä, 17. kyltillä jälleen uusinta: "istu, seiso, maahan" alkoi sillä, että Visa menikin maahan. Uusittuna hyvä. Vihoviimeinen kyltti oli koira eteen, peruutus, siitä -1 vinoudesta (kaarsi minusta katsoen vasemmalle, kuten usein treeneissäkin). Yhteensä siis tulokseksi 91 p., mikä riitti luokassa jaettuun neljänteen sijaan. Ihan hyvä suoritus, vaikka vähän turhan haastavia noin pitkät radat ja vaikeat tehtävät Visalle vielä ovat kuin mitä MES-luokassa on. Käytösruutu oli onneksi kummallakin radalla istuen (A-radalla koira edessä ja B-radalla koira oikealla puolen), koska se 3 min seisten on vielä kovin epävarmaa.

Vippi tepsutteli luokan viimeisenä koirana oman ratansa läpi tuttuun tyyliinsä: intoa piisasi, mutta enimmäkseen se pysyi nahoissaan. Heti toiselta kyltiltä  -1 ov - olisiko tämäkin tullut kaukana kyltistä tekemisestä, vai siitä, että harhauduin toisen käännöksen jälkeen ihme askeleen ottamaan kyltin eteen... 7. kyltti oli puolenvaihto edessä, se meni hienosti, mutta sen jälkeen oli edessä kehän takanurkka ja kehänauhan takana agilityesteet... Muutaman metrin Vippi seurasi tosi huonosti (edisti, putosi kontaktista välillä) agilityä ajatellessaan, mutta sitten se onneksi taas ryhdistäytyi. Seuraava virhepaikka oli puolenvaihto jalkojen välistä, -1 ov - tuliko tämä siitä, että pysähdyin itse kokonaan? Puolenvaihdon jälkeen oli spiraali, ja siinä Vipillä sitten petti itsehillintä: -1 kontr. hyppimisestä. Tämän jälkeen ei enää muita virheitä, eli 97 p. ja luokkavoitto. Rata tuntui hyvältä, Vippi on aika luottokoira. :) Maria videoi meidän menon, tässä Vipin suoritus: https://youtu.be/mEUj3FsFHAo

16178472_10209436194476482_7030387032302
Vippi radalla, kuva Laura Hanni

B-radalla Visa oli ehkä hitusen varovaisempi kuin ensimmäisellä radalla, mutta radan edetessä reipastui. Rata tuntui tosi nopealta tehdä, maali tuli vastaan ennen kuin sitä ehti odottaakaan. Neljännellä kyltillä (istu, käännös oikeaan, istu) -1 TVÄ, jota en kyllä tiedä/muista yhtään, mikä siinä oli vikana. Kuudes kyltti oli liikkeestä istu, jätä koira, siitä -3 ov tosi tosi vahvan vartaloavun, rytminmuutoksen ja lisäkäskytyksen vuoksi. Sitten kutsu koira, ja sen jälkeen putki. Heti mutkaputken jälkeen 9. kyltti oli puolenvaihto jalkojen välistä, siitä -1 ov - jälleen ei havaintoa itsellä, mikä virhe oli, ehkä liian aikaisin tehty? Seuraavalla kyltillä, 2 x oikea täyskäännös, -3 uusi JA -1 TVÄ, jälleen ei mielikuvaa itsellä siitä, mikä meni pieleen tuossa uusitussakin. Mutta sittenpä ei enää virheitä radalla tullutkaan! Käytösruudussa Visa oli aika väsyneen oloinen ja lähinnä katseli ympärilleen hiljaa vinkuen ja juoksunartuista haaveillen, siitä vinkunasta -2 p.  Yhteensä 89 p., mikä riitti kolmanteen sijaan luokassa.

Vipin kanssa 1. kyltiltä -1 vino (270 käännös vasempaan, HYI minua, kun en kääntynyt hitaammin, että Vippi olisi ehtinyt kääntää peräpäätään). Liikkeestä istuminen meni Vipillä hyvin, mutta yllätys tuli seuraavalla kyltillä - se ei tullut luoksetulossa, vaan ilmeisesti oli jo sen verran putkitranssissa. Huomasin koiran puuttuvan vasta, kun olin jo aika lähellä putkea, joten tuo kutsu koira -kyltti meni -10 p:ksi. Itse putki saatiin kuitenkin tehtyä, tosin siitä -3 ov syystä jota tiedä en. Pitäisi videoida kaikki radat... Seuraavana oli puolenvaihto jalkojen välistä, siitä -1 ov, jälleen syy minulle epäselvä, sitten -1 kontr (hypähteli) ja sitä seuraavalla 270 käännös oikeaan -kyltillä -1 vino. Ei muita virheitä. Peräpään käyttö siis edelleen heikompaa kuin Visalla, mikä aiheutta helposti vinouksia. Lisäoppina tänään, että VARMISTA, ETTÄ KOIRA LÄHTEE TULEMAAN LUOKSE kutsumiskyltillä... Tulokseksi kuitenkin vielä 83 p. Käytösruutu meni hyvin, meidän jälkeen tuli hiljainen ja hillitty, jonka putkeenmenokaan ei saanut Vippiä kiihtymään.

lauantai, 31. joulukuu 2016

Vuosikatsaus

Vuoden viimeisen päivän kunniaksi perinteisesti katselua taakse- ja eteenpäin.

Vipin tavoitteet vuodelle 2016 olivat:

  • Agilityn eka SERTi
  • Jäljeltä kaksi ykköstä ja valioituminen
  • Rally-tokosta RTK3 ja RTK4
  • Pm-kisoihin osallistuminen tokossa, rallyssä ja jäljellä

Agilitytavoite ei toteutunut. Kisasin Vipin kanssa koko vuoden aikana vain kolme starttia, joista yhdessä se teki nollan, mutta sijoittui toiseksi ja luokan koirien vähäisyyden vuoksi serti ei siirtynyt. Lähellä oli siis! 

Jäljellä tavoitteet täyttyivät. Vuoden aikana yhteensä neljä koetta, joista yksi keskeytys epäonnistuneen maaston jälkeen (esineruutu meni tyhjänjuoksenteluksi!), yksi kakkostulos ja kaksi ykköstulosta + valioituminen + piirinmestaruus. 

Rally-tokossa tavoitteet täyttyivät ja ylittyivätkin, Vippi keräsi koulutustunnukset ja heinäkuun alussa valioituikin. Se on ollut ylikuumenemisongelmista huolimatta tulosvarma koira, kaikista rallykisoistamme vain kaksi on jäänyt alle tulosrajan.

Pm-tavoite täyttyi vain jäljellä. Tokon treenaamisen lopetin kokonaan, koska ääntelystä menisi niin paljon pisteitä, ettei muutoin täydelliselläkään suorituksella olisi mahdollisuuksia kuin nipinnapin-ykköseen. Rally-tokossa taas ei piirinmestaruuskisoja vielä tänä vuonna järjestetty meidän kennelpiirissä. 


Visan tavoitteet vuodelle 2016 olivat:

  • RTK1
  • tokosta ALO ja AVO 1 loppuvuodesta
  • terveen paperit luustokuvauksista ja sen jälkeen agilityn treenauksen aloittaminen, ehkä ihan loppuvuodesta jo kisoihin?
  • 15-kuisena näyttelyyn ja sieltä H

Visa olin ylitti ja osin alitti tavoitteet. Koko vuosi on sen kanssa ollut aikamoista myllerrystä: kevättalven epätoivo-olo koiran herkkyyden ja paineistumisen kanssa, laukauksiin reagoinnin myötä pk-lajien lopullinen kuoppaaminen, ja sitten kesän ja syksyn mittaan "oho, sehän onnistui" -kokemuksia yhä useammin. En tiedä johtuuko Visan sukupuolesta (ensimmäinen uros pitkän narttuputken jälkeen) vai yksilöstä, mutta se on kovin hitaasti kehittynyt henkisesti aiempiin koiriini verrattuna, ja yhä edelleen koko ajan tuntuu käyvän läpi erilaisia kausia hormonien hyrräämisineen, herkkyyksineen, reipastumisineen ja rohkaistumisineen. Arki sujuu yhä luotettavammin (sen voi jättää yksin vapaaksi koko kämppään ilman pelkoa tuhoista, lenkeillä muista koirista päästään ohi ilman haukahtelua, valjakkolenkeillä ei tarvitse enää miettiä onnistuvatko ohitukset vaan Visankin voi antaa juosta muista koirista ohi pitkällä vetoliinalla jne.) ja harrastuksissakin se on iloisempi, joskin toki edelleen herkkä ja nopeasti väsähtävä bordercollieksi.

Rally-tokossa tehtiin RTK1, RTK2, RTK3 ja kokeiltiin vielä yksi koe MES-luokkaakin, siinä tosin tuli sitten Visan kisauran ensimmäinen 0. Välillä se oli kehässä vaisu, jopa pelokas yhdessä kisassa, mutta loppuvuotta kohti kisasuoritukset alkoivat muuttua rennommiksi ja iloisemmiksi. Visa on Vippiä paremmin rallyyn lajina sopiva, se on perustemperamentiltaan rauhallisempi ja tekee asiat keskittyneemmin - paitsi silloin, kun nuori ikä puskee läpi ja on esim. ihan pakko välillä nuuskaista Ihania Nartun Hajuja. 

Tokon harrastamisen keskeytin kesällä kokonaan. Visa kevättalven treeneissä paineistui niin pahasti koko ryhmätreenitilanteesta, että homma ei enää ollut kivaa kummankaan mielestä. Syksyksi hain sille tokon sijaan paikan temppuryhmästä, mikä tuntuu osaltaan auttaneen purkamaan tuota ryhmäkammo-ongelmaa ja tuomaan rentoutta yhteiseen tekemiseen.

Terveystarkastuksessa käytiin heti 1-vuotissyntymäpäivänä. Luulto näytti kauttaaltaan terveeltä röntgenissä, tosin vain lonkat ja kyynärät otin virallisina lausuntoina. Lonkista odotin A/B:tä, mutta ne tulivat Kennelliitosta lausunnolla B/C. No, ihan sama. Jos Visalle olisi jalostussuunnitelmia, kuvauttaisin sen uudestaan, mutta koska niitä ei luonteen vuoksi ole, niin anti olla C-lonkkainen sitten, kuvanneen lääkärinkään mielestä ei ollut mitään syytä noiden lonkkien vuoksi harrastamista rajoittaa.

Agilityesteitä opetin Visalle hiljakseen kevään mittaan, kesällä pääsimme yhteensä kolme kertaa vierailemaan treeniryhmiin eli tekemään ratapätkääkin, ja syyskuun alusta lähtien Visa on treenannut ohjatussa ryhmässä kerta viikkoon. Kisaamisen aloitimme hetikohta 18 kk:n tultua täyteen, ja vuoden viimeisissä kisoissaan Visa nousi jo 3-luokkaan. Se on rauhallinen ja hyvin nöyrä ohjattava, joten helppoahan sen kanssa on mennä ratoja. Aika tulee olemaan haaste 3-luokassa, mutta katsotaan  mihin vauhti riittää ja minkä verran suoritusta saa nopeutettua varmuuden lisääntyessä.

Näyttelyurakin aloitettiin ja lopettiin kesällä, saaliina oli juurikin se kaivattu H.


Vipin tavoitteet vuodelle 2017:

  • Agilitystä ensimmäinen SERTi...
  • Jäljen ja rallyn pm-kisat
  • Rallyn SM-kisat
  • Jos innostuisin treenaamaan myös hakua, niin EK1 tai HK1 - mutta kun se haku on niin aikaavievää...


Visan tavoitteet 2017:

  • Agilitystä SERT ja SERT-H
  • Rally-tokosta RTK4 ja RTVA
  • Rallyn ja agilityn pm-kisat, rallyn SM-kisat jos saadaan tulokset kasaan ajoissa
  • Tokosta ALO1 loppuvuodesta, jos treenit alkavat keväällä sujua ilman paineistumista
  • Nenänkäyttöä mielenvirkistykseksi, joko noseworkin tai jäljen ja esineruudun muodossa